Ammoniakkiliuos (CAS 1336-21-6)
Ammoniakkiliuos (CAS 1336-21-6)
Ammoniakkiliuos, joka tunnetaan myös nimellä ammoniakkivesi, ammoniumhydroksidi, ammoniakkilipeä, ammoniakkiliuos, vesiammoniakki, vesipitoinen ammoniakki tai (epätarkasti) ammoniakki, on ammoniakin liuos vedessä. Se voidaan merkitä symboleilla NH3 (aq). Vaikka nimi ammoniumhydroksidi viittaa alkaliin, jonka koostumus on [NH4+] [OH−], NH4OH -näytteiden eristäminen on itse asiassa mahdotonta. Ionit NH4+ ja OH− eivät muodosta merkittävää osaa ammoniakin kokonaismäärästä paitsi erittäin laimeissa liuoksissa.
Laimennettu (1–3%) ammoniakki on myös ainesosa lukuisissa puhdistusaineissa, mukaan lukien monet ikkunanpesuaineet. Koska ammoniakin vesiliuos on veteen liuennut kaasu, kun vesi haihtuu ikkunasta, kaasu myös haihtuu jättäen ikkunan juovittomaksi.
Sen lisäksi, että vedessä olevaa ammoniakkia käytetään puhdistusaineiden ainesosana muiden puhdistusaineiden kanssa, sitä myydään myös itse puhdistusaineena, yleensä merkitty yksinkertaisesti “ammoniakiksi”. Sitä voidaan myydä tavallisena, sitruunan tuoksuna (ja tyypillisesti keltaisena) tai männyn tuoksuna (vihreänä). Yleisesti saatavilla olevaa ammoniakkia, johon on lisätty saippuaa, kutsutaan “sameaksi ammoniakiksi”.
Ammoniummolybdaatti (CAS 12054-85-2)
Ammoniummolybdaatti (CAS 12054-85-2)
Ammoniummolybdaattitetrahydraatti (tunnetaan myös nimellä ammoniumheptamolybdaatti, kemiallinen kaava: (NH4)6Mo7O24)), joka näkyy värittömänä kiinteänä aineena. Se voidaan valmistaa liuottamalla molybdeenitrioksidi ylimäärään vesipitoista ammoniakkia ja haihduttamalla liuos huoneenlämpötilassa. Siinä on monia sovelluksia, mm. analyyttisenä reagenssina fosfaatti-, silikaatti-, arsenaatti- ja lyijypitoisuuden mittaamiseen; molybdeenimetallin ja keramiikan tuotantoon; dehydraus- ja rikinpoistokatalyyttien tuotantoon; metallien kiinnitykseen; galvanointiin; täydentää sadon lannoite; negatiivisena tahrana biologisessa elektronimikroskopiassa; kipulääke lääketieteen aloilla.
Ammoniumnitraatti (CAS 6484-52-2)
Ammoniumnitraatti (CAS 6484-52-2)
Ammoniumnitraatti (NH4NO3) on normaaliolosuhteissa olomuodoltaan väritöntä, hygroskooppista (ilmasta kosteutta helposti imevää), valkoista kiinteää ainetta. Se on typpihapon (HNO3) ammoniumsuola. Ammoniumnitraattia käytetään kylmäpusseissa, sillä se reagoi veden kanssa endotermisesti, lämpöä sitoen, jolloin sen lämpötila laskee.
Sovellukset
Ammoniumnitraatti on tärkeä lannoite, jonka NPK-luokitus on 34-0-0 (34 % typpeä). Se on vähemmän väkevä kuin urea (46-0-0), mikä antaa ammoniumnitraatille pienen kuljetuksen haittapuolen. Ammoniumnitraatin etuna ureaan verrattuna on, että se on vakaampi eikä menetä nopeasti typpeä ilmakehään.
Ammoniumpolyfosfaatti (CAS 68333-79-9)
Ammoniumpolyfosfaatti (CAS 68333-79-9)
Ammoniumpolyfosfaatti on polyfosforihapon ja ammoniakin epäorgaaninen suola, joka sisältää molemmat ketjut ja mahdollisesti haarautuneen. Sen kemiallinen kaava on [NH4 PO3]n(OH)2, mikä osoittaa, että jokainen monomeeri koostuu fosforiatomin ortofosfaattiradikaalista, jossa on kolme happea ja yksi negatiivinen varaus, joka on neutraloitu ammoniumkationilla jättäen kaksi sidosta vapaasti polymeroitumaan. Haaroittuneissa tapauksissa joistakin monomeereistä puuttuu ammoniumanioni, ja ne liittyvät sen sijaan kolmeen muuhun monomeeriin.
Ammoniumsulfaatti (CAS 7783-20-2)
Ammoniumnitraatti (CAS 7783-20-2)
Ammoniumsulfaatti ((NH4)2SO4) on ammonium- ja sulfaatti-ionien muodostama epäorgaaninen ioniyhdiste. Ammoniumsulfaatilla on useita käyttökohteita ja yleisin on lannoitekäyttö. Ammoniumsulfaattia esiintyy luonnossa ilmakehässä pieninä partikkeleina ja maaperässä harvinaisena mascagniittimineraalina.
Ammoniumsulfaatin pääasiallinen käyttötarkoitus on lannoitteena emäksiselle maaperälle. Maaperässä ammoniumioni vapautuu ja muodostaa pienen määrän happoa alentaen maaperän pH-tasapainoa ja samalla edistäen kasvien kasvulle välttämätöntä typpeä. Suurin haitta ammoniumsulfaatin käytössä on sen alhainen typpipitoisuus verrattuna ammoniumnitraattiin, mikä nostaa kuljetuskustannuksia.
Sitä käytetään myös vesiliukoisten hyönteismyrkkyjen, rikkakasvien torjunta-aineiden ja sienitautien torjunta-aineiden maatalouden suihkeapuaineena. Siellä se sitoo rauta- ja kalsiumkationeja, joita on sekä kaivon vedessä että kasvisoluissa. Se on erityisen tehokas apuaineena 2,4-D (amiini), glyfosaatti ja glufosinaatti rikkakasvien torjunta-aineille.
Ammoniumtiosulfaatti (CAS 7783-18-8)
Ammoniumtiosulfaatti (CAS 7783-18-8)
Ammoniumtiosulfaatti (ammoniumtiosulfaatti brittienglanniksi) on epäorgaaninen yhdiste, jonka kaava on (NH4)2S2O3. Se on valkoinen kiteinen kiinteä aine, jolla on ammoniakin haju, liukenee helposti veteen, liukenee heikosti asetoniin ja liukenematon etanoliin ja dietyylieetteriin.
Ammoniumtiosulfaattia voidaan käyttää lannoitteena. Kuten eräissä tutkimuksissa on ehdotettu, sitä voidaan käyttää myös lisäaineena kivihiilijäteseoksille vähentämään dioksiinien ja furaanien muodostumista palamisen aikana.
Boorietanoliamiini (CAS 53587-44-3)
Boorietanoliamiini (CAS 53587-44-3)
Boorietanoliamiini on nestemäinen lehtilannoite, joka imeytyy ja imeytyy nopeasti kasveihin ja joka sisältää runsaasti booria, joka on kehitetty erityisesti tämän alkuaineen lähteeksi. Sen käyttö stimuloi kambiumkudosten ja apikaalisten meristeemien kasvua, edistää kalsiumin liikkuvuutta ja assimilaatiota sekä siitepölyn tuotantoa ja hedelmöitystä.
Boorihappo (CAS 10043-35-3)
Boorihappo (CAS 10043-35-3)
Boorihappo (CAS 10043-35-3)
Boorihappo on veteen liukeneva heikko happo. Boorihappo esiintyy huoneenlämmössä kiinteässä muodossa, värittöminä kiteinä tai valkoisena jauheena. Sen kemiallinen kaava on H3BO3, moolimassa 61,83 g/mol, tiheys 1,435 g/cm³, sulamispiste 169 °C ja CAS-numero 10043-35-3. Boorihappoa käytetään esimerkiksi antiseptisenä aineena, hyönteismyrkkynä, palonestoaineena, ydinvoimaloissa fissioreaktion hätäsammutukseen, painevesireaktoreissa tehon säätöön sekä muiden kemiallisten yhdisteiden lähtöaineena.
Boorihaposta käytetään myös nimeä ortoboorihappo. Boorihapon suolat ovat boraatteja.
Boorihappoa voidaan käyttää sammenmädin (aito kaviaari) säilöntäaineena. Boorihapon E-koodi on E284 ja sen ADI-arvo eli hyväksyttävä päivittäinen enimmäissaanti yhdessä natriumtetraboraatin E285 kanssa on yhteismäärälle 0,16 mg/kg/vrk.
Boorihapon anatomis-terapeuttis-kemiallinen lääkeluokitus eli ATC-luokitus on S02AA03.
Diammoniumfosfaatti (CAS 7783-28-0)
Diammoniumfosfaatti (CAS 7783-28-0)
Diammoniumfosfaatti (DAP; IUPAC-nimi diammoniumvetyfosfaatti; kemiallinen kaava (NH4) 2 (HPO4) on yksi vesiliukoisten ammoniumfosfaattisuolojen sarjoista, joita voi syntyä, kun ammoniakki reagoi fosforihapon kanssa.
CF Industries, Inc.:n diammoniumfosfaattiturvallisuustiedotteen mukaan hajoaminen alkaa jopa 70 ° C: ssa: “Vaaralliset hajoamistuotteet: Häviää vähitellen ammoniakkia, kun se altistuu ilmalle huoneenlämmössä. Hajoaa ammoniakiksi ja monoammoniumfosfaatiksi noin 70 ° C: ssa ° C (158 ° F). DAP lähettää 155 ° C: ssa (311 ° F) fosforioksidia, typpioksidia ja ammoniakkia. “
Dinatriumoktaboraattitetrahydraatti (CAS 12280-03-4)
Dinatriumoktaboraattitetrahydraatti (CAS 12280-03-4)
Dinatriumoktaboraattitetrahydraattia, alkalista suolaa, valmistetaan kahdessa muodossa. Yksi on kirkas, nestemäinen tiiviste tai se on pakattu valkoiseksi, hajuttomaksi, jauhemaiseksi kemialliseksi aineeksi, joka ei ole syttyvä, palava tai räjähtävä ja jolla on alhainen akuutti myrkyllisyys suun ja ihon kautta. Tätä suolaa, joka sekoitetaan yleisesti boorihappoon, käytetään hyönteismyrkkynä ja sitä myydään yleisesti nestemäisessä tai jauhemuodossa. Se on tehokas myös sieniä ja leviä vastaan. Sillä on rajoittamaton säilyvyys, eikä lämpötila vaikuta siihen.
Tämä kemikaali on myös palonestoaine. Nestemäisessä muodossa se laimennetaan ja ruiskutetaan yleensä puupinnoille termiittien, jauhekuoriaisten, puuseppämuurahaisten, sienten ja levien tappamiseksi. Sitä on saatavana myös pelleteinä rakennepuuhun upotettavana. Tätä emäksistä suolaa ei pidä sekoittaa boorihappoon (hapan kemikaali) tai tahroissa käytettävään pyykinpesuaineen lisäaineeseen.
Yleisessä käytössä termiittien torjuntaan tai termiittien ehkäisyyn, nestemäistä tiivistettä käytetään suhteessa 1:1 veden kanssa. Tämän kemikaalin etuna tavanomaiseen tuholaistorjuntakäsittelyyn verrattuna on, että se ei ole syöpää aiheuttava ja sen myrkyllisyys ihmisille ja lemmikkieläimille on alhainen. Se on myös hajuton ja oikea käyttö kestää puun koko käyttöiän. Toistuva hoito ei ole tarpeen. Sitä käytetään parhaiten uudisrakentamisen yhteydessä, mutta sitä käytetään yleisemmin jälkikäteen kodeissa, jotka on alun perin käsitelty kemikaaleilla, jotka ovat muuttuneet toimimattomiksi.
Etanoliamiini (CAS 141-43-5)
Etanoliamiini (CAS 141-43-5)
Etanoliamiini (2-aminoetanoli, monoetanoliamiini, ETA tai MEA) on orgaaninen kemiallinen yhdiste, jolla on kaava HOCH2CH2NH2 (C2H7NO). Molekyyli on bifunktionaalinen ja sisältää sekä primaarisen amiinin että primäärisen alkoholin. Etanoliamiini on väritön, viskoosi neste, jonka haju muistuttaa ammoniakkia. Sen johdannaiset ovat luonteeltaan yleisiä; esim. lipidit useiden N-asyylietanoliamiinien (NAE) edeltäjinä, jotka moduloivat useita eläinten ja kasvien fysiologisia prosesseja, kuten siementen itämistä, kasvien ja patogeenien vuorovaikutuksia, kloroplastien kehitystä ja kukintaa, sekä edeltäjä yhdistettynä arakidonihappoon ( C20H32O2; 20: 4, ω-6) endokannabinoidianandamidin muodostamiseksi (AEA: C22H37NO2; 20: 4, ω-6).
Etanoliamiinit sisältävät ryhmän aminoalkoholeja. Antihistamiiniluokka tunnistetaan etanoliamiiniksi, johon kuuluvat karbinoksamiini, klemastiini, dimenhydrinaatti, kloorifenoksamiini, difenhydramiini ja doksyyliamiini.
Etikkahappo 50 % (CAS 64-19-7)
Etikkahappo 50 % (CAS 64-19-7)
Etikkahappo eli etaanihappo on karboksyylihappo, jossa on yksi karboksyyliryhmä. Se on kirkasta, pistävän hajuista, syövyttävää veteen sekoittuvaa nestettä. Etikkahapon rakennekaava on CH3COOH ja kemiallinen kaava C2H4O2. Etikkahappo on heikko monoproottinen happo, jonka happovakio on 1,75 × 10-5 (pKa 4,75). Sen konjugaattiemäs on asetaatti-ioni (CH3COO−). Kotitaloudessa käytettävä etikka on etikkahapon laimea liuos. Vedetöntä tai yli 80-massaprosenttista etikkahappoliuosta sanotaan jääetikaksi. Vedetön etikkahappo kiteytyy jo 16,7 °C:ssa eli vain vähän alle huoneenlämpötilan. Etikkahapon moolimassa on 60,1 g/mol, sulamispiste 16,7 °C, kiehumispiste 118 °C, tiheys (20 °C:ssa) 1,05 g/cm3 (vesi = 1,0 g/cm3), leimahduspiste 39 °C c.c., itsesyttymislämpötila 427 °C ja CAS-numero 64–19–7. Etikkahapon suoloja ja estereitä nimitetään asetaateiksi.
Etikkahappo on tärkeimpiä kemianteollisuuden raaka-aineita. Sitä käytetään muun muassa elintarvikkeiden lisäaineena (E260), monien lääkeaineiden (kuten aspiriinin), hajuaineiden, painovärien, muovien, selluloosa-asetaatin, pehmitinaineiden ja asetaattikuitujen valmistukseen. Suomessa etikkahappoa käytetään muun muassa seuraavien kemikaalien valmistukseen: karboksimetyyliselluloosa (CMC), peretikkahappo (C2H4O3) ja kloorietikkahappo (C2H3ClO2).
Glysiini (CAS 56-40-6)
Glysiini (CAS 56-40-6)
Glysiini (C2H5NO2) eli 2-aminoetaanihappo tai 2-aminoetikkahappo on yksi geneettisen koodin 20 aminohaposta. Sen sivuketju koostuu vain vetyatomista, joten se on pienin ja yksinkertaisin aminohappo. Glysiini ei ole myöskään optisesti aktiivinen. Glysiinin suhteellinen tiheys on 1,595 g/cm3 (vesi = 1,0 g/cm3) ja CAS-numero 56-40-6. Glysiinin liukoisuus veteen 25 °C:n lämpötilassa on 25 g/100 ml. Glysiiniä käytetään elintarvikkeissa aromivahventeena ja sen E-koodi on E640.
Glysiinin pienuus lisää proteiiniketjun taipuisuutta. Glysiini on pooliton, varaukseton ja neutraali sekä heikosti vesihakuinen. Glysiini on proteiiniketjuissa yleinen ja sen geneettinen koodi on GGU, GGC, GGA ja GGG.
Kaliumfosfiitti (CAS 13977-65-6)
Kaliumfosfiitti (CAS 13977-65-6)
Monokaliumfosfiitti on epäorgaaninen yhdiste, jonka kaava on KH2PO3. Koostumukseltaan samankaltaisella yhdisteellä on kaava H3PO3.2(KH2PO3). Molemmat ovat valkoisia kiinteitä aineita, jotka koostuvat fosfiittianionin H2PO3−, fosforihapon konjugaattiemäksen suoloista.
Kaliumfosfiitteja käytetään sienitautien torjunta-aineina (löyhässä merkityksessä) maataloudessa torjumaan vesien hometta vastaan. Hämmentävää, että niitä on markkinoitu myös lannoitteina sääntelytaakan välttämiseksi. Vaikka fosfiittimuodossa oleva fosfori pystyy täydellisesti toimittamaan kaliumia kasveille, se ei ole kasvien saatavilla, ja se voi jopa estää normaalin fosfaattimuodon ottoa, jos sitä käytetään liikaa.
Kaliumkloridi (CAS 7447-40-7)
Kaliumkloridi (CAS 7447-40-7)
Kaliumkloridi (CAS 7447-40-7)
Kaliumkloridi KCl on kaliumista ja kloorista koostuva väritön, hygroskooppinen (vettä itseensä imevä), hyvin veteen liukeneva ja palamaton kiteinen aine. Kaliumkloridin moolimassa on 74,6 g/mol, sulamispiste 770–773 °C, härmistymislämpötila 1 500 °C, tiheys 1,98 g/cm3 (vesi = 1,0 g/cm3) ja CAS-numero on 7447-40-7. Suun kautta kaliumkloridin LD50 on noin 2,5 g/kg. Suoraan suoneen annettuna LD50 on vähän yli 100 mg/kg (7,6 grammaa 75 kg painavalle). Suuret annokset aiheuttavat hyperkalemian ja siitä johtuvan sydänlihaksen sähkötoiminnan häiriön ja edelleen sydänpysähdyksen. Suurin osa kaliumista ihmiskehossa sijaitsee lihaksissa, joissa se elektrolyyttinä toimii hermoimpulssien välittäjänä. Letaaliannoksena annetun kaliumkloridin aiheuttama hyperkalemia häiritsee sydänlihaksen hermoimpulssien kulkua tehden sydänlihaksesta liikaa sähköä johtavan, jolloin hermoimpulssit menevät suoraan lihaksen läpi, eikä sydän enää reagoi niihin. Tämä aiheuttaa sydämen pysähtymisen. Tajuissaan olevalle se aiheuttaa samanlaiset kivut kuin sydänkohtauksessa.
Kaliumnitraatti (CAS 7757-79-1)
Kaliumnitraatti (CAS 7757-79-1)
Kaliumnitraatti (CAS 7757-79-1)
Kaliumnitraatti (lisäainekoodi E252) on luonnossa esiintyvä typpihapon kaliumsuola, jonka kemiallinen kaava on KNO3. Sitä sanotaan myös salpietariksi tai kalisalpietariksi, joka tulee latinan sanasta sal petrae, joka tarkoittaa kivisuolaa (lat. “sal”, suola; “petrus”, kivi). Sitä esiintyy luonnossa suurissa kerrostumissa Etelä-Amerikassa, erityisesti Chilessä jopa 3,6 metrin kerroksina. Suolat ovat sekoittuneen muihin suoloihin, kuten NaCl, kipsiin ja hiekkaan. Chilen ja Perun salpietariesiintymät ovat kuitenkin enemmän natriumnitraatin kuin kalisalpietarin lähteitä.
Ennen kaliumnitraatin teollista valmistamista kaliumnitraatin tärkeimmät lähteet olivat luolien seinämien kiteytymät ja hajoavat orgaaniset aineet. Lantakasat olivat etenkin huomattava lähde. Bakteerit hapettavat hajoavan urean ammoniakin ja muut typpipitoiset aineet, minkä seurauksena muodostuu nitraatteja. Esimerkiksi Suomen Pohjanmaalla on ainakin jo 1500-luvulla valmistettu kruunun määräyksestä lantasalpietaria.
Kaliumnitraattia käytetään typpihapon valmistuksessa, ruoanlaitossa, lannoitteissa, rakettipolttoaineena ja ilotulitteissa. Sitä käytetään myös joissain hammastahnoissa ehkäisemään hampaiden vihlomista. Aiemmin sitä
Kaliumsulfaatti (CAS 7778-80-5)
Kaliumsulfaatti (CAS 7778-80-5)
Kaliumsulfaatti (K2SO4) on kalium- ja sulfaatti-ionien muodostama ioniyhdiste. Luonnossa kaliumsulfaattia esiintyy useissa eri mineraaleissa.
Kaliumsulfaattia käytetään pääasiassa kaliumlannoitteena. Lisäksi sitä käytetään muun muassa elintarvikkeissa happamuuden säätöaineena. Sen E-koodi on yhdessä kaliumvetysulfaatin kanssa E515.
Kalsiumdivetyfosfaatti (CAS 7758-23-8)
Kalsiumdivetyfosfaatti (CAS 7758-23-8)
Kalsiumdivetyfosfaatti eli monokalsiumfosfaatti (Ca(H2PO4)2) on kalsium- ja divetyfosfaatti-ioneista koostuva ioniyhdiste, joka esiintyy usein monohydraattimuotona Ca(H2PO4)2·H2O. Kalsiumdivetyfosfaattia käytetään erityisesti lannoitteena.
Suurin osa valmistetusta kalsiumdivetyfosfaatista käytetään lannoitteena. Lisäksi ainetta käytetään puskuriliuoksissa ja muovien stabilisoijana. Elintarviketeollisuudessa yhdistettä käytetään muiden fosfaattien tavoin happamuudensäätöaineena, hapettumisenestoaineena, jauhonparanteena ja sulatesuolana. Sen E-koodi on yhdessä kalsiumfosfaatin ja kalsiumvetyfosfaatin kanssa E341.
Kalsiumkloridi (CAS 10043-52-4)
Kalsiumkloridi (CAS 10043-52-4)
Kalsiumkloridi (CAS 10043-52-4)
Kalsiumkloridi (E509) (CaCl2·6H2O tai CaCl2) on kalsiumkarbonaatin ja suolahapon reaktiossa muodostunut valkoinen hyvin hygroskooppinen suola. Kidevedellinen muoto (CaCl2·6H2O) muodostaa kiteitä, kidevedetön (CaCl2) taasen pysyy jauheena. Molemmat muodot liukenevat veteen erittäin helposti. Kidevedellistä kalsiumkloridia käytetään maanteillä lähinnä kesäkaudella pölyn sitomiseen ja talvisin vähäisessä määrin yhdessä natriumkloridin kanssa valtateiden tienpintojen sulana pitämiseen. Kalsiumkloridi aiheuttaa autojen ruostumista. Kalsiumkloridia on myös käytetty eksikaattoreiden kuivausaineena, mutta nykyisin silikageeli on syrjäyttänyt sen lähes täysin.
Kalsiumklorididihydraatti (CAS 10035-04-8)
Kalsiumklorididihydraatti (CAS 10035-04-8)
Kalsiumkloridi on epäorgaaninen yhdiste, suola, jonka kemiallinen kaava on CaCl2. Se on valkoinen kiteinen kiinteä aine huoneenlämpötilassa ja liukenee hyvin veteen. Se voidaan luoda neutraloimalla suolahappoa kalsiumhydroksidilla.
Kalsiumkloridia tavataan yleisesti hydratoituneena kiinteänä aineena, jonka yleinen kaava on CaCl2·xH2O, jossa x = 0, 1, 2, 4 ja 6. Näitä yhdisteitä käytetään pääasiassa jäänpoistoon ja pölyntorjuntaan. Koska vedetön suola on hydroskooppinen ja vetistyvä, sitä käytetään kuivausaineena.
Kalsiumkloridiheksahydraatti (CAS 7774-34-7)
Info Toimialat: Kotitalouskemikaalit, Lannoitteet, Puutarhatalous, Lääketeollisuus, Rakennuskemia CAS-numero: 7774-34-7 WE-numero: 233-140-8 Kemiallinen kaava: CaCl2 • 6H2O Moolimassa: 219,07 g /mol …
Kalsiumnitraatti (CAS 10124-37-5)
Kalsiumnitraatti (CAS 10124-37-5)
Kalsiumnitraatti, jota kutsutaan myös Norgessalpeteriksi (norjalainen salpeteri), on epäorgaaninen yhdiste, jonka kaava on Ca(NO3)2(H2O)x. Vedetön yhdiste, jota tavataan harvoin, imee kosteutta ilmasta muodostaen tetrahydraatin. Sekä vedettömät että hydratoidut muodot ovat värittömiä suoloja. Kalsiumnitraattia käytetään pääasiassa lannoitteiden komponenttina, mutta sillä on muita käyttökohteita. Nitrokalsiitti on nimi kivennäisaineelle, joka on hydratoitu kalsiumnitraatti, joka muodostuu kukintoina, jossa lanta joutuu kosketuksiin betonin tai kalkkikiven kanssa kuivassa ympäristössä, kuten tallissa tai luolissa. Tunnetaan useita samankaltaisia suoloja, mukaan lukien kalsiumammoniumnitraattidekahydraatti ja kalsiumkaliumnitraattidekahydraatti.
Kevyt nestemäinen parafiini (CAS 8042-47-5)
Kevyt nestemäinen parafiini (CAS 8042-47-5)
Kevyttä nestemäistä parafiiniöljyä Ip käytetään antistaattisen kartioöljyn, neuleöljyn ja muiden tekstiilien apuaineiden, kasvinsuihkeöljyn, maatalouskemikaalien, aerosolien, väriaineiden, paperiteollisuuden valmistukseen; Hajuvedet, elintarvikekäyttöön tarkoitetut erikoisvoiteluaineet, voiteluaineiden pehmittiminä käytetyt elintarvikelaatuiset muovit, hyönteiset, aromit ja tuoksut, hajuvesikemikaalit, erikoiskemikaalit, suitsukkeet, henkilökohtaiset hygieniatuotteet, nahkakemikaalit, rasvaliuokset, petrokemian liuottimet jne. Sitä voidaan myös käyttää lääkkeiden ja kosmetiikkatuotteiden, kuten voiteiden, voiteiden, hajusteiden, irtotavaran ja elintarviketeollisuuden valmistuksessa.
Kobolttikloridi (CAS 7646-79-9)
Kobolttikloridi (CAS 7646-79-9)
Kobolttikloridi eli koboltti(II)kloridi eli kobolttidikloridi (CoCl2) on koboltti- ja kloridi-ionien muodostama epäorgaaninen ioniyhdiste.
Kobolttikloridia valmistetaan kobolttimetallin ja kloorikaasun välisellä reaktiolla tai neutraloimalla kobolttihydroksidia, kobolttikarbonaattia tai kobolttioksidia suolahapolla. Neutralointireaktiolla saatu tuote kiteytetään heksahydraattina liuoksesta.