Laaja valikoima korkealaatuisia lannoitteita ja erikoistuotteita kasvihuoneisiin, taimitarhoihin, avomaan vihanneksiin sekä hedelmiin ja marjoihin.
Ammoniummolybdaatti (CAS 12054-85-2)
Ammoniummolybdaatti (CAS 12054-85-2)
Ammoniummolybdaattitetrahydraatti (tunnetaan myös nimellä ammoniumheptamolybdaatti, kemiallinen kaava: (NH4)6Mo7O24)), joka näkyy värittömänä kiinteänä aineena. Se voidaan valmistaa liuottamalla molybdeenitrioksidi ylimäärään vesipitoista ammoniakkia ja haihduttamalla liuos huoneenlämpötilassa. Siinä on monia sovelluksia, mm. analyyttisenä reagenssina fosfaatti-, silikaatti-, arsenaatti- ja lyijypitoisuuden mittaamiseen; molybdeenimetallin ja keramiikan tuotantoon; dehydraus- ja rikinpoistokatalyyttien tuotantoon; metallien kiinnitykseen; galvanointiin; täydentää sadon lannoite; negatiivisena tahrana biologisessa elektronimikroskopiassa; kipulääke lääketieteen aloilla.
Ammoniummolybdaatti (CAS 13106-76-8)
Ammoniummolybdaattitetrahydraatti (AMT) on molybdeenisuola. On raportoitu sen uuttamista nikkeli-molybdeenimalmista (Ni-Mo) suoralla hydrometallurgisella menetelmällä. Sen hajoamista polttamalla alkuainemolybdeenijauheeksi käyttämällä metallisia pelkisteitä on tutkittu.
Ammoniumnitraatti (CAS 6484-52-2)
Ammoniumnitraatti (CAS 6484-52-2)
Ammoniumnitraatti (NH4NO3) on normaaliolosuhteissa olomuodoltaan väritöntä, hygroskooppista (ilmasta kosteutta helposti imevää), valkoista kiinteää ainetta. Se on typpihapon (HNO3) ammoniumsuola. Ammoniumnitraattia käytetään kylmäpusseissa, sillä se reagoi veden kanssa endotermisesti, lämpöä sitoen, jolloin sen lämpötila laskee.
Sovellukset
Ammoniumnitraatti on tärkeä lannoite, jonka NPK-luokitus on 34-0-0 (34 % typpeä). Se on vähemmän väkevä kuin urea (46-0-0), mikä antaa ammoniumnitraatille pienen kuljetuksen haittapuolen. Ammoniumnitraatin etuna ureaan verrattuna on, että se on vakaampi eikä menetä nopeasti typpeä ilmakehään.
Ammoniumsulfaatti (CAS 7783-20-2)
Ammoniumnitraatti (CAS 7783-20-2)
Ammoniumsulfaatti ((NH4)2SO4) on ammonium- ja sulfaatti-ionien muodostama epäorgaaninen ioniyhdiste. Ammoniumsulfaatilla on useita käyttökohteita ja yleisin on lannoitekäyttö. Ammoniumsulfaattia esiintyy luonnossa ilmakehässä pieninä partikkeleina ja maaperässä harvinaisena mascagniittimineraalina.
Ammoniumsulfaatin pääasiallinen käyttötarkoitus on lannoitteena emäksiselle maaperälle. Maaperässä ammoniumioni vapautuu ja muodostaa pienen määrän happoa alentaen maaperän pH-tasapainoa ja samalla edistäen kasvien kasvulle välttämätöntä typpeä. Suurin haitta ammoniumsulfaatin käytössä on sen alhainen typpipitoisuus verrattuna ammoniumnitraattiin, mikä nostaa kuljetuskustannuksia.
Sitä käytetään myös vesiliukoisten hyönteismyrkkyjen, rikkakasvien torjunta-aineiden ja sienitautien torjunta-aineiden maatalouden suihkeapuaineena. Siellä se sitoo rauta- ja kalsiumkationeja, joita on sekä kaivon vedessä että kasvisoluissa. Se on erityisen tehokas apuaineena 2,4-D (amiini), glyfosaatti ja glufosinaatti rikkakasvien torjunta-aineille.
Boorietanoliamiini (CAS 53587-44-3)
Boorietanoliamiini (CAS 53587-44-3)
Boorietanoliamiini on nestemäinen lehtilannoite, joka imeytyy ja imeytyy nopeasti kasveihin ja joka sisältää runsaasti booria, joka on kehitetty erityisesti tämän alkuaineen lähteeksi. Sen käyttö stimuloi kambiumkudosten ja apikaalisten meristeemien kasvua, edistää kalsiumin liikkuvuutta ja assimilaatiota sekä siitepölyn tuotantoa ja hedelmöitystä.
Boorihappo (CAS 10043-35-3)
Boorihappo (CAS 10043-35-3)
Boorihappo (CAS 10043-35-3)
Boorihappo on veteen liukeneva heikko happo. Boorihappo esiintyy huoneenlämmössä kiinteässä muodossa, värittöminä kiteinä tai valkoisena jauheena. Sen kemiallinen kaava on H3BO3, moolimassa 61,83 g/mol, tiheys 1,435 g/cm³, sulamispiste 169 °C ja CAS-numero 10043-35-3. Boorihappoa käytetään esimerkiksi antiseptisenä aineena, hyönteismyrkkynä, palonestoaineena, ydinvoimaloissa fissioreaktion hätäsammutukseen, painevesireaktoreissa tehon säätöön sekä muiden kemiallisten yhdisteiden lähtöaineena.
Boorihaposta käytetään myös nimeä ortoboorihappo. Boorihapon suolat ovat boraatteja.
Boorihappoa voidaan käyttää sammenmädin (aito kaviaari) säilöntäaineena. Boorihapon E-koodi on E284 ja sen ADI-arvo eli hyväksyttävä päivittäinen enimmäissaanti yhdessä natriumtetraboraatin E285 kanssa on yhteismäärälle 0,16 mg/kg/vrk.
Boorihapon anatomis-terapeuttis-kemiallinen lääkeluokitus eli ATC-luokitus on S02AA03.
Dipropyleeniglykoli (CAS 110-98-5)
4-oksa-2,6-heptaanidioli, 2- (2-hydroksipropoksi) -propan-1 -ol ja 2- (2-hydroksi-1-metyylietoksi ) propan-1-olia. Se on väritön, lähes hajuton neste, jolla on korkea kiehumispiste ja alhainen myrkyllisyys.
Formaliini (CAS 50-00-0)
Formaliiniksi (engl. formalin tai formol) kutsutaan formaldehydin vesiliuosta, jossa formaldehydiä on 37–55 %. Vedessä formaldehydi esiintyy formaldehydihydraattina H2C(OH)2. Liuokseen on usein lisätty metanolia polymeraatioinhibiittoriksi5–15 %. Formaliinia käytetään yleisesti desinfiointiin sen bakteereja tappavan vaikutuksen vuoksi.
Glyseriini (CAS 56-81-5)
Glyseriini (CAS 56-81-5)
Glyseriini on jäykkäjuoksuista väritöntä nestettä ja se kuuluu kolmearvoisiin alkoholeihin eli trioleihin, jotka sisältävät kolme alkoholi- eli hydroksyyliryhmää (-OH). Siitä käytetään myös nimiä glyseriini, 1,2,3-propaanitrioli ja 1,2,3-trihydroksipropaani. Glyseriini on rasvojen, erityisesti triglyseridien rakenneosa.
Glyseriini on myrkytön, öljymäinen, ilmasta kosteutta itseensä sitova (hygroskooppinen) ja makean makuinen neste. Sen rakennekaava on CH2OH-CHOH-CH2OH. Glyseriini leimahduspiste on 177 °C (o.c.) ja itsesyttymislämpötila 370 °C. Glyseriini liukenee muiden pienimassaisten alkoholien tapaan kaikissa suhteissa veteen. Aine hajoaa kuumentuessaan, jolloin muodostuu syövyttäviä höyryjä sisältäen akroleiinia (CH2=CHCHO).
CAS: 56-81-5
Glyseroli (CAS 56-81-5)
Glyseroli on jäykkäjuoksuista väritöntä nestettä ja se kuuluu kolmearvoisiin alkoholeihin eli trioleihin, jotka sisältävät kolme alkoholi- eli hydroksyyliryhmää (-OH). Siitä käytetään myös nimiä glyseriini, 1,2,3-propaanitrioli ja 1,2,3-trihydroksipropaani. Glyseroli on rasvojen, erityisesti triglyseridien rakenneosa.
Kaliumkarbonaatti (CAS 584-08-7)
Kaliumkarbonaatti (CAS 584-08-7)
Kaliumkarbonaatti, K2CO3, on kaliumin hiilihapon kanssa muodostama suola. Potaska on kaliumkarbonaatista yleisesti käytetty nimitys. Se on natriumkarbonaatin eli soodan kanssa analoginen suola, jossa kationina on natriumin sijaan toinen alkalimetalli, kalium.
Kaliumkarbonaattia on käytetty lasin ja suovan raaka-aineena sekä lannoitteena muinaisesta Egyptistä ja Roomasta alkaen. Sitä käytetään toisinaan myös ruoan valmistuksessa. Niinpä esimerkiksi Hämeessä ja Satakunnassa koivuntuhkasta saatua potaskaa on perinteisesti käytetty lipeäkalan valmistukseen.
Kaliumkloridi (CAS 7447-40-7)
Kaliumkloridi (CAS 7447-40-7)
Kaliumkloridi (CAS 7447-40-7)
Kaliumkloridi KCl on kaliumista ja kloorista koostuva väritön, hygroskooppinen (vettä itseensä imevä), hyvin veteen liukeneva ja palamaton kiteinen aine. Kaliumkloridin moolimassa on 74,6 g/mol, sulamispiste 770–773 °C, härmistymislämpötila 1 500 °C, tiheys 1,98 g/cm3 (vesi = 1,0 g/cm3) ja CAS-numero on 7447-40-7. Suun kautta kaliumkloridin LD50 on noin 2,5 g/kg. Suoraan suoneen annettuna LD50 on vähän yli 100 mg/kg (7,6 grammaa 75 kg painavalle). Suuret annokset aiheuttavat hyperkalemian ja siitä johtuvan sydänlihaksen sähkötoiminnan häiriön ja edelleen sydänpysähdyksen. Suurin osa kaliumista ihmiskehossa sijaitsee lihaksissa, joissa se elektrolyyttinä toimii hermoimpulssien välittäjänä. Letaaliannoksena annetun kaliumkloridin aiheuttama hyperkalemia häiritsee sydänlihaksen hermoimpulssien kulkua tehden sydänlihaksesta liikaa sähköä johtavan, jolloin hermoimpulssit menevät suoraan lihaksen läpi, eikä sydän enää reagoi niihin. Tämä aiheuttaa sydämen pysähtymisen. Tajuissaan olevalle se aiheuttaa samanlaiset kivut kuin sydänkohtauksessa.
Kaliumnitraatti (CAS 7757-79-1)
Kaliumnitraatti (CAS 7757-79-1)
Kaliumnitraatti (CAS 7757-79-1)
Kaliumnitraatti (lisäainekoodi E252) on luonnossa esiintyvä typpihapon kaliumsuola, jonka kemiallinen kaava on KNO3. Sitä sanotaan myös salpietariksi tai kalisalpietariksi, joka tulee latinan sanasta sal petrae, joka tarkoittaa kivisuolaa (lat. “sal”, suola; “petrus”, kivi). Sitä esiintyy luonnossa suurissa kerrostumissa Etelä-Amerikassa, erityisesti Chilessä jopa 3,6 metrin kerroksina. Suolat ovat sekoittuneen muihin suoloihin, kuten NaCl, kipsiin ja hiekkaan. Chilen ja Perun salpietariesiintymät ovat kuitenkin enemmän natriumnitraatin kuin kalisalpietarin lähteitä.
Ennen kaliumnitraatin teollista valmistamista kaliumnitraatin tärkeimmät lähteet olivat luolien seinämien kiteytymät ja hajoavat orgaaniset aineet. Lantakasat olivat etenkin huomattava lähde. Bakteerit hapettavat hajoavan urean ammoniakin ja muut typpipitoiset aineet, minkä seurauksena muodostuu nitraatteja. Esimerkiksi Suomen Pohjanmaalla on ainakin jo 1500-luvulla valmistettu kruunun määräyksestä lantasalpietaria.
Kaliumnitraattia käytetään typpihapon valmistuksessa, ruoanlaitossa, lannoitteissa, rakettipolttoaineena ja ilotulitteissa. Sitä käytetään myös joissain hammastahnoissa ehkäisemään hampaiden vihlomista. Aiemmin sitä
Kaliumsulfaatti (CAS 7778-80-5)
Kaliumsulfaatti (CAS 7778-80-5)
Kaliumsulfaatti (K2SO4) on kalium- ja sulfaatti-ionien muodostama ioniyhdiste. Luonnossa kaliumsulfaattia esiintyy useissa eri mineraaleissa.
Kaliumsulfaattia käytetään pääasiassa kaliumlannoitteena. Lisäksi sitä käytetään muun muassa elintarvikkeissa happamuuden säätöaineena. Sen E-koodi on yhdessä kaliumvetysulfaatin kanssa E515.
Kalsiumdivetyfosfaatti (CAS 7758-23-8)
Kalsiumdivetyfosfaatti (CAS 7758-23-8)
Kalsiumdivetyfosfaatti eli monokalsiumfosfaatti (Ca(H2PO4)2) on kalsium- ja divetyfosfaatti-ioneista koostuva ioniyhdiste, joka esiintyy usein monohydraattimuotona Ca(H2PO4)2·H2O. Kalsiumdivetyfosfaattia käytetään erityisesti lannoitteena.
Suurin osa valmistetusta kalsiumdivetyfosfaatista käytetään lannoitteena. Lisäksi ainetta käytetään puskuriliuoksissa ja muovien stabilisoijana. Elintarviketeollisuudessa yhdistettä käytetään muiden fosfaattien tavoin happamuudensäätöaineena, hapettumisenestoaineena, jauhonparanteena ja sulatesuolana. Sen E-koodi on yhdessä kalsiumfosfaatin ja kalsiumvetyfosfaatin kanssa E341.
Kalsiumkloridi (CAS 10043-52-4)
Kalsiumkloridi (CAS 10043-52-4)
Kalsiumkloridi (CAS 10043-52-4)
Kalsiumkloridi (E509) (CaCl2·6H2O tai CaCl2) on kalsiumkarbonaatin ja suolahapon reaktiossa muodostunut valkoinen hyvin hygroskooppinen suola. Kidevedellinen muoto (CaCl2·6H2O) muodostaa kiteitä, kidevedetön (CaCl2) taasen pysyy jauheena. Molemmat muodot liukenevat veteen erittäin helposti. Kidevedellistä kalsiumkloridia käytetään maanteillä lähinnä kesäkaudella pölyn sitomiseen ja talvisin vähäisessä määrin yhdessä natriumkloridin kanssa valtateiden tienpintojen sulana pitämiseen. Kalsiumkloridi aiheuttaa autojen ruostumista. Kalsiumkloridia on myös käytetty eksikaattoreiden kuivausaineena, mutta nykyisin silikageeli on syrjäyttänyt sen lähes täysin.
Kalsiumklorididihydraatti (CAS 10035-04-8)
Kalsiumklorididihydraatti (CAS 10035-04-8)
Kalsiumkloridi on epäorgaaninen yhdiste, suola, jonka kemiallinen kaava on CaCl2. Se on valkoinen kiteinen kiinteä aine huoneenlämpötilassa ja liukenee hyvin veteen. Se voidaan luoda neutraloimalla suolahappoa kalsiumhydroksidilla.
Kalsiumkloridia tavataan yleisesti hydratoituneena kiinteänä aineena, jonka yleinen kaava on CaCl2·xH2O, jossa x = 0, 1, 2, 4 ja 6. Näitä yhdisteitä käytetään pääasiassa jäänpoistoon ja pölyntorjuntaan. Koska vedetön suola on hydroskooppinen ja vetistyvä, sitä käytetään kuivausaineena.
Kalsiumkloridiheksahydraatti (CAS 7774-34-7)
Info Toimialat: Kotitalouskemikaalit, Lannoitteet, Puutarhatalous, Lääketeollisuus, Rakennuskemia CAS-numero: 7774-34-7 WE-numero: 233-140-8 Kemiallinen kaava: CaCl2 • 6H2O Moolimassa: 219,07 g /mol …
Kalsiumnitraatti (CAS 10124-37-5)
Kalsiumnitraatti (CAS 10124-37-5)
Kalsiumnitraatti, jota kutsutaan myös Norgessalpeteriksi (norjalainen salpeteri), on epäorgaaninen yhdiste, jonka kaava on Ca(NO3)2(H2O)x. Vedetön yhdiste, jota tavataan harvoin, imee kosteutta ilmasta muodostaen tetrahydraatin. Sekä vedettömät että hydratoidut muodot ovat värittömiä suoloja. Kalsiumnitraattia käytetään pääasiassa lannoitteiden komponenttina, mutta sillä on muita käyttökohteita. Nitrokalsiitti on nimi kivennäisaineelle, joka on hydratoitu kalsiumnitraatti, joka muodostuu kukintoina, jossa lanta joutuu kosketuksiin betonin tai kalkkikiven kanssa kuivassa ympäristössä, kuten tallissa tai luolissa. Tunnetaan useita samankaltaisia suoloja, mukaan lukien kalsiumammoniumnitraattidekahydraatti ja kalsiumkaliumnitraattidekahydraatti.
Kevyt nestemäinen parafiini (CAS 8042-47-5)
Kevyt nestemäinen parafiini (CAS 8042-47-5)
Kevyttä nestemäistä parafiiniöljyä Ip käytetään antistaattisen kartioöljyn, neuleöljyn ja muiden tekstiilien apuaineiden, kasvinsuihkeöljyn, maatalouskemikaalien, aerosolien, väriaineiden, paperiteollisuuden valmistukseen; Hajuvedet, elintarvikekäyttöön tarkoitetut erikoisvoiteluaineet, voiteluaineiden pehmittiminä käytetyt elintarvikelaatuiset muovit, hyönteiset, aromit ja tuoksut, hajuvesikemikaalit, erikoiskemikaalit, suitsukkeet, henkilökohtaiset hygieniatuotteet, nahkakemikaalit, rasvaliuokset, petrokemian liuottimet jne. Sitä voidaan myös käyttää lääkkeiden ja kosmetiikkatuotteiden, kuten voiteiden, voiteiden, hajusteiden, irtotavaran ja elintarviketeollisuuden valmistuksessa.
Kolesteroli (CAS 57-88-5)
Kolesteroli (CAS 57-88-5)
Kolesteroli (C27H46O) on ihmisen ja muiden eläinten kudoksissa, etenkin maksassa, tuotettu steroideihin kuuluva tyydyttymätön, rengasrakenteinen, veteen liukenematon kiteinen alkoholi.
Kolesteroli on ihmisen ja eläinten kaikkien kudosten toiminnalle välttämätön aine, jota esiintyy runsaasti varsinkin äidinmaidossa, rasvakudoksessa, aivoissa, hermoissa, maksassa ja munuaisissa. Usein puhutaan kansanomaisesti “hyvästä” ja “pahasta” kolesterolista, mutta kaikki kolesteroli on silti kemialliselta rakenteeltaan täysin samanlaista.
Kolesteroli toimii muun muassa steroidien ja solukalvojen rakennusaineena, vaurioituneiden kudosten korjausaineena, myeliinin eli hermosoluja ympäröivän sähköä eristävän kudoksen rakennusaineena sekä D-vitamiinihormonin esiasteena.
Kolesterolia esiintyy monien eliöiden semiokemikaalina. Kolesterolia ei esiinny kasvikunnassa, mutta kasvikunnassa esiintyy vastaavankaltaisia aineita kuten kasvisterolit ja kasvistanolit.
Kuparikelaatti EDTA 15 % (CAS 14025-15-1)
Kuparikelaatti EDTA 15 % (CAS 14025-15-1)
Kuparikelaatti EDTA 15 % on erittäin puhdas kelatoitu yksihivenravinteinen lannoite. Ainutlaatuisen patentoidun vadelman muotoisen mikrorakeen ansiosta se on pölytön, helposti valuva ja liukenee nopeasti. On suositeltavaa parantaa kuparin puute kaikilla viljelykasveilla.
– Soveltuu luomuviljelyyn EU-asetuksen (EU) 2018/848 mukaisesti
– Parantaa kuparin puutetta – näkyy käpristyneenä – pienet uudet lehdet
– Kupari 100 % kelatoitua ja täysin saatavilla pH-arvoon 9 asti
– Kehitetty lehtiin. Soveltuu myös lannoitukseen avoimella pellolla ja kasvihuoneissa
– Pehmeä lehtikudoksille
Kupariklorididihydraatti (CAS 10125-13-0)
Kupariklorididihydraatti (CAS 10125-13-0)
Kuparikloridi eli kupari(II)kloridi tai kuprikloridi (CuCl2) on kupari- ja kloridi-ionien muodostama epäorgaaninen ioniyhdiste. Yhdistettä käytetään kemianteollisuudessa katalyyttinä, väriaineena, päällystettäessä metalleja elektrolyyttisesti kuparilla ja eräissä muissa sovellutuksissa.
Kuparisulfaattipentahydraatti (CAS 7758-99-8)
Kuparisulfaattipentahydraatti (CAS 7758-99-8)
Kuparisulfaatti on suola, jota valmistetaan teollisesti liuottamalla kupariromua rikkihappoon.
Tavallisimmin kuparisulfaatti esiintyy kauniin sinisenä, kiteisenä kupari(II)sulfaatin pentahydraattina, jonka kemiallinen kaava on CuSO4·5H2O (CAS-numero 7758-99-8). Se sisältää kidevettä, joka aiheuttaa sille ominaisen sinisen värin. Kuumennettaessa kidevesi höyrystyy, jolloin kuparisulfaatti muuttuu valkoiseksi hygroskooppiseksi jauheeksi, jonka kemiallinen kaava on CuSO4 (CAS-numero 7758-98-7). Reagoidessaan veden kanssa tämä muuttuu takaisin siniseksi, kidevedelliseksi kuparisulfaatiksi.
Kuparisulfaatti on molempina muotoinaan myrkyllistä ihmiselle.