Kaliumhydroksidi (kristalisoitu) (CAS 1310-58-3)
Kaliumhydroksidi, joka tunnetaan myös nimellä lipeä, on epäorgaaninen yhdiste, jolla on kemiallinen kaava KOH. Kutsutaan myös yleisesti kaustiseksi kaliumiksi. Sitä käytetään erilaisissa kemian-, teollisuus- ja valmistussovelluksissa. Kaliumhydroksidi on myös muiden kaliumyhdisteiden esiaste. Kaliumhydroksidia käytetään elintarvikkeissa pH: n säätämiseen, stabilointiaineena ja sakeuttamisaineena.
Edellä mainittujen käyttötapojen lisäksi kaliumhydroksidia käytetään myös saippuan valmistuksessa, alkaliparistojen elektrolyytteinä, galvanoinnissa, litografiassa sekä maalin ja lakan poistajissa. Nestemäiset viemärinpuhdistusaineet sisältävät 25-36% kaliumhydroksidia.
Kaliumjodaatti (CAS 7758-05-6)
Kaliumjodidi (CAS 7681-11-0)
Kaliumjodaatti (KIO3) on kaliumkationien ja jodaattianionien muodostama epäorgaaninen ioniyhdiste. Kaliumjodaattia voidaan käyttää muun muassa analyyttisessa kemiassa reagenssina.
Kaliumjodidi (CAS 7681-11-0)
Kaliumjodidi (CAS 7681-11-0)
Kaliumjodidi (KI) on kaliumin ja jodin yhdiste, väritön suola, joka koostuu positiivisista kaliumioneista, K+ ja negatiivisista jodidi-ioneista (I-). Se on kaupallisesti tärkein jodiyhdiste ja vuonna 1985 sitä tuotettiin 37 000 tonnia. Se on vähemmän hygroskooppista kuin natriumjodidi, minkä vuoksi sitä on helpompi käsitellä. Ajan myötä kaliumjodidinäytteet muuttuvat keltaisiksi, koska osa jodidi-ioneista hapettuu vapaaksi jodiksi.
Kaliumkarbonaatti (CAS 584-08-7)
Kaliumkarbonaatti (CAS 584-08-7)
Kaliumkarbonaatti, K2CO3, on kaliumin hiilihapon kanssa muodostama suola. Potaska on kaliumkarbonaatista yleisesti käytetty nimitys. Se on natriumkarbonaatin eli soodan kanssa analoginen suola, jossa kationina on natriumin sijaan toinen alkalimetalli, kalium.
Kaliumkarbonaattia on käytetty lasin ja suovan raaka-aineena sekä lannoitteena muinaisesta Egyptistä ja Roomasta alkaen. Sitä käytetään toisinaan myös ruoan valmistuksessa. Niinpä esimerkiksi Hämeessä ja Satakunnassa koivuntuhkasta saatua potaskaa on perinteisesti käytetty lipeäkalan valmistukseen.
Kaliumkloridi (CAS 7447-40-7)
Kaliumkloridi (CAS 7447-40-7)
Kaliumkloridi (CAS 7447-40-7)
Kaliumkloridi KCl on kaliumista ja kloorista koostuva väritön, hygroskooppinen (vettä itseensä imevä), hyvin veteen liukeneva ja palamaton kiteinen aine. Kaliumkloridin moolimassa on 74,6 g/mol, sulamispiste 770–773 °C, härmistymislämpötila 1 500 °C, tiheys 1,98 g/cm3 (vesi = 1,0 g/cm3) ja CAS-numero on 7447-40-7. Suun kautta kaliumkloridin LD50 on noin 2,5 g/kg. Suoraan suoneen annettuna LD50 on vähän yli 100 mg/kg (7,6 grammaa 75 kg painavalle). Suuret annokset aiheuttavat hyperkalemian ja siitä johtuvan sydänlihaksen sähkötoiminnan häiriön ja edelleen sydänpysähdyksen. Suurin osa kaliumista ihmiskehossa sijaitsee lihaksissa, joissa se elektrolyyttinä toimii hermoimpulssien välittäjänä. Letaaliannoksena annetun kaliumkloridin aiheuttama hyperkalemia häiritsee sydänlihaksen hermoimpulssien kulkua tehden sydänlihaksesta liikaa sähköä johtavan, jolloin hermoimpulssit menevät suoraan lihaksen läpi, eikä sydän enää reagoi niihin. Tämä aiheuttaa sydämen pysähtymisen. Tajuissaan olevalle se aiheuttaa samanlaiset kivut kuin sydänkohtauksessa.
Kaliumlaktaatti (CAS 85895-78-9)
Kaliumlaktaatti (CAS 85895-78-9)
Kalium L (+) – laktaatti on L (+) – maitohapon kaliumsuola, joka saadaan neutraloimalla luonnollista alkuperää oleva happo erittäin puhtaalla kaliumlähteellä. Elävät organismit tuottavat luonnostaan laktaattia glykolyysin sivutuotteena. Kalium L (+) -laktaattia käytetään elintarvikkeissa natriumittomana patogeenien torjunta-aineena ja kosteuttavana aineena. Vaihtoehtona natriumlaktaatille se vastaa terveysjärjestöjen ja kuluttajien huoleen natriumin saannin vähentämisestä.
Kaliumnitraatti (CAS 7757-79-1)
Kaliumnitraatti (CAS 7757-79-1)
Kaliumnitraatti (CAS 7757-79-1)
Kaliumnitraatti (lisäainekoodi E252) on luonnossa esiintyvä typpihapon kaliumsuola, jonka kemiallinen kaava on KNO3. Sitä sanotaan myös salpietariksi tai kalisalpietariksi, joka tulee latinan sanasta sal petrae, joka tarkoittaa kivisuolaa (lat. “sal”, suola; “petrus”, kivi). Sitä esiintyy luonnossa suurissa kerrostumissa Etelä-Amerikassa, erityisesti Chilessä jopa 3,6 metrin kerroksina. Suolat ovat sekoittuneen muihin suoloihin, kuten NaCl, kipsiin ja hiekkaan. Chilen ja Perun salpietariesiintymät ovat kuitenkin enemmän natriumnitraatin kuin kalisalpietarin lähteitä.
Ennen kaliumnitraatin teollista valmistamista kaliumnitraatin tärkeimmät lähteet olivat luolien seinämien kiteytymät ja hajoavat orgaaniset aineet. Lantakasat olivat etenkin huomattava lähde. Bakteerit hapettavat hajoavan urean ammoniakin ja muut typpipitoiset aineet, minkä seurauksena muodostuu nitraatteja. Esimerkiksi Suomen Pohjanmaalla on ainakin jo 1500-luvulla valmistettu kruunun määräyksestä lantasalpietaria.
Kaliumnitraattia käytetään typpihapon valmistuksessa, ruoanlaitossa, lannoitteissa, rakettipolttoaineena ja ilotulitteissa. Sitä käytetään myös joissain hammastahnoissa ehkäisemään hampaiden vihlomista. Aiemmin sitä
Kaliumsilikaatti (CAS 1312-76-1)
Kaliumsilikaatti (CAS 1312-76-1)
Kaliumsilikaatti on epäorgaanisten yhdisteiden ryhmän nimi. Yleisin kaliumsilikaatin kaava on K2SiO3, jonka näytteet sisältävät vaihtelevia määriä vettä. Nämä ovat valkoisia kiinteitä aineita tai värittömiä liuoksia.
Joissakin metallinpuhdistusvalmisteissa käytetään kaliumsilikaattia, joka toimii myös korroosionestoaineena. Sillä on myös useita käyttökohteita hitsaustankojen tai jopa kosmetiikan valmistuksessa.
Kaliumsorbaatti (CAS 24634-61-5)
Kaliumsorbaatti (CAS 24634-61-5)
Kaliumsorbaatti on sorbiinihapon kaliumsuola, kemiallinen kaava CH3CH = CH -CH = CH -CO2K. Se on valkoinen suola, joka liukenee hyvin veteen (58,2% 20 ° C: ssa). Sitä käytetään ensisijaisesti elintarvikkeiden säilöntäaineena (E-numero 202). Kaliumsorbaatti on tehokas monissa sovelluksissa, mukaan lukien elintarvikkeet, viinit ja henkilökohtaiset hygieniatuotteet. Sorbiinihappoa esiintyy luonnossa joissakin marjoissa, mutta käytännössä kaikki maailman sorbiinihappo, josta kaliumsorbaatti on peräisin, valmistetaan synteettisesti.
Kaliumsulfaatti (CAS 7778-80-5)
Kaliumsulfaatti (CAS 7778-80-5)
Kaliumsulfaatti (K2SO4) on kalium- ja sulfaatti-ionien muodostama ioniyhdiste. Luonnossa kaliumsulfaattia esiintyy useissa eri mineraaleissa.
Kaliumsulfaattia käytetään pääasiassa kaliumlannoitteena. Lisäksi sitä käytetään muun muassa elintarvikkeissa happamuuden säätöaineena. Sen E-koodi on yhdessä kaliumvetysulfaatin kanssa E515.
Kalsiumdivetyfosfaatti (CAS 7758-23-8)
Kalsiumdivetyfosfaatti (CAS 7758-23-8)
Kalsiumdivetyfosfaatti eli monokalsiumfosfaatti (Ca(H2PO4)2) on kalsium- ja divetyfosfaatti-ioneista koostuva ioniyhdiste, joka esiintyy usein monohydraattimuotona Ca(H2PO4)2·H2O. Kalsiumdivetyfosfaattia käytetään erityisesti lannoitteena.
Suurin osa valmistetusta kalsiumdivetyfosfaatista käytetään lannoitteena. Lisäksi ainetta käytetään puskuriliuoksissa ja muovien stabilisoijana. Elintarviketeollisuudessa yhdistettä käytetään muiden fosfaattien tavoin happamuudensäätöaineena, hapettumisenestoaineena, jauhonparanteena ja sulatesuolana. Sen E-koodi on yhdessä kalsiumfosfaatin ja kalsiumvetyfosfaatin kanssa E341.
Kalsiumformiaatti (CAS 544-17-2)
Kalsiumformiaatti (CAS 544-17-2)
Kalsiumformiaatti on muurahaishapon kalsiumsuola. Se tunnetaan myös nimellä E238. Tällä E-numerolla sitä käytetään rehujen säilöntäaineena EU:ssa, mutta ei ihmisille tarkoitetuissa elintarvikkeissa. Kalsiumformiaatti on stabiili huoneenlämmössä, on syttyvää ja muodostaa ortorombisia kiteitä. Mineraalimuoto on hyvin harvinainen, ja sitä kutsutaan formicaiitiksi, ja se tunnetaan muutamista booriesiintymistä.
Kalsiumformiaattia käytetään EU:ssa eläinten rehun säilöntäaineena. Se happamoi rehua, mikä estää mikrobien kasvua ja pidentää säilyvyyttä. Noin 15 g kalsiumformiaattilisäystä rehukiloa kohden alentaa sen pH:ta yhdellä. 15 g/kg on suurin suositeltu rehupitoisuus EU:ssa – tämän tason uskotaan olevan turvallinen sioilla, kanoilla, kaloilla ja märehtijöillä. Yhdiste ei ole ympäristölle haitallinen rehukäytössä näillä tasoilla. Kalsiumformiaatti estää kasvubakteerien, kuten E. colin, Pseudomonas aeruginosan, Staphylococcus aureuksen ja Enterococcus hiraen, kasvua kasvualustassa. Se estää myös sienten, kuten Aspergillus nigerin ja Candida albicansin, kasvua. Näiden kokeellisten havaintojen merkitystä rehun säilömisen kannalta ei kuitenkaan tunneta.
Kalsiumhypokloriitti (CAS 7778-54-3)
Kalsiumhypokloriitti (CAS 7778-54-3)
Kalsiumhypokloriitti (Ca(ClO)2) on kalsium- ja hypokloriitti-ionien muodostama epäorgaaninen ioniyhdiste. Ainetta käytetään pääasiassa valkaisuaineena ja vesien desinfiointiin. Aineesta käytetään myös nimeä kalsiumoksikloridi.
Huoneenlämpötilassa kalsiumhypokloriitti on kiinteää valkoista, jauhemaista ainetta. Se liukenee veteen hyvin. Yhdiste on melko epästabiili ja se hajoaa valon vaikutuksesta tai lämmitettäessä. Lämmitettäessä muodostaa happikaasua, kalsiumkloridia sekä myös hieman kalsiumkloraattia. Kalsiumhypokloriitti on vahva hapetin ja reagoi muun muassa suolahapon kanssa. Vapautuvan kloorikaasun määrää kutsutaan kalsiumhypoloriitin sisältämäksi aktiiviseksi klooriksi. Kalsiumhypokloriitti on hapettavuuden lisäksi syövyttävää, minkä vuoksi se on säilytettävä korrodoitumattomissa astioissa.
Kalsiumkloridi (CAS 10043-52-4)
Kalsiumkloridi (CAS 10043-52-4)
Kalsiumkloridi (CAS 10043-52-4)
Kalsiumkloridi (E509) (CaCl2·6H2O tai CaCl2) on kalsiumkarbonaatin ja suolahapon reaktiossa muodostunut valkoinen hyvin hygroskooppinen suola. Kidevedellinen muoto (CaCl2·6H2O) muodostaa kiteitä, kidevedetön (CaCl2) taasen pysyy jauheena. Molemmat muodot liukenevat veteen erittäin helposti. Kidevedellistä kalsiumkloridia käytetään maanteillä lähinnä kesäkaudella pölyn sitomiseen ja talvisin vähäisessä määrin yhdessä natriumkloridin kanssa valtateiden tienpintojen sulana pitämiseen. Kalsiumkloridi aiheuttaa autojen ruostumista. Kalsiumkloridia on myös käytetty eksikaattoreiden kuivausaineena, mutta nykyisin silikageeli on syrjäyttänyt sen lähes täysin.
Kalsiumklorididihydraatti (CAS 10035-04-8)
Kalsiumklorididihydraatti (CAS 10035-04-8)
Kalsiumkloridi on epäorgaaninen yhdiste, suola, jonka kemiallinen kaava on CaCl2. Se on valkoinen kiteinen kiinteä aine huoneenlämpötilassa ja liukenee hyvin veteen. Se voidaan luoda neutraloimalla suolahappoa kalsiumhydroksidilla.
Kalsiumkloridia tavataan yleisesti hydratoituneena kiinteänä aineena, jonka yleinen kaava on CaCl2·xH2O, jossa x = 0, 1, 2, 4 ja 6. Näitä yhdisteitä käytetään pääasiassa jäänpoistoon ja pölyntorjuntaan. Koska vedetön suola on hydroskooppinen ja vetistyvä, sitä käytetään kuivausaineena.
Kalsiumkloridiheksahydraatti (CAS 7774-34-7)
Info Toimialat: Kotitalouskemikaalit, Lannoitteet, Puutarhatalous, Lääketeollisuus, Rakennuskemia CAS-numero: 7774-34-7 WE-numero: 233-140-8 Kemiallinen kaava: CaCl2 • 6H2O Moolimassa: 219,07 g /mol …
Kalsiumlaktaattipentahydraatti (CAS 28305-25-1)
Kalsiumlaktaattipentahydraatti (CAS 28305-25-1)
Kalsiumlaktaattia tuotetaan sekoittamalla maitohappoa kalsiumkarbonaatin tai kalsiumhydroksidin kanssa. Sillä on korkea liukoisuus ja liukenemisnopeus, korkea biologinen hyötyosuus, hyvä maku. Se on hyvä kalsiumin lähde, jota käytetään laajalti elintarvikkeissa ja juomissa, terveystuotteissa, lääkkeissä ja muilla aloilla.
– Kemiallinen nimi: Kalsiumlaktaatti
– Vakio: elintarvikelaatuinen FCC
– Ulkonäkö: kiteinen jauhe
– Väri: valkoisesta kermanväriseen
– Haju: lähes hajuton
– Liukoisuus: Liukenee hyvin kuumaan veteen
– Molekyylikaava: C6H10CaO6·5H2O
– Molekyylipaino: 308,3 g/mol
Kalsiumnitraatti (CAS 10124-37-5)
Kalsiumnitraatti (CAS 10124-37-5)
Kalsiumnitraatti, jota kutsutaan myös Norgessalpeteriksi (norjalainen salpeteri), on epäorgaaninen yhdiste, jonka kaava on Ca(NO3)2(H2O)x. Vedetön yhdiste, jota tavataan harvoin, imee kosteutta ilmasta muodostaen tetrahydraatin. Sekä vedettömät että hydratoidut muodot ovat värittömiä suoloja. Kalsiumnitraattia käytetään pääasiassa lannoitteiden komponenttina, mutta sillä on muita käyttökohteita. Nitrokalsiitti on nimi kivennäisaineelle, joka on hydratoitu kalsiumnitraatti, joka muodostuu kukintoina, jossa lanta joutuu kosketuksiin betonin tai kalkkikiven kanssa kuivassa ympäristössä, kuten tallissa tai luolissa. Tunnetaan useita samankaltaisia suoloja, mukaan lukien kalsiumammoniumnitraattidekahydraatti ja kalsiumkaliumnitraattidekahydraatti.
Kalsiumpropionaatti (CAS 4075-81-4)
Kalsiumpropionaatti (CAS 4075-81-4)
Elintarvikelisäaineena se on Codex Alimentariuksessa E-numerolla 282. Kalsiumpropionaattia käytetään säilöntäaineena useissa eri tuotteissa, mukaan lukien: leipä, muut leivonnaiset, jalostettu liha, hera ja muut maitotuotteet. Maataloudessa sitä käytetään muun muassa lehmien maitokuumeen ehkäisyyn ja rehun lisänä. Propionaatit estävät mikrobeja tuottamasta tarvitsemaansa energiaa, kuten bentsoaatit tekevät. Toisin kuin bentsoaatit, propionaatit eivät kuitenkaan vaadi hapanta ympäristöä.
Kalsiumstearaatti (CAS 1592-23-0)
Kalsiumstearaatti (CAS 1592-23-0)
Kalsiumstearaatti on kalsiumin karboksylaatti, joka on luokiteltu kalsiumsaippuaksi. Se on osa joitakin voiteluaineita, pinta -aktiivisia aineita ja monia elintarvikkeita. Se on valkoista vahamaista jauhetta.
Kalsiumstearaatti on vahamainen materiaali, joka liukenee heikosti veteen, toisin kuin perinteiset natrium- ja kaliumpitoiset saippuat. Se on myös helppo ja halpa valmistaa, ja sen myrkyllisyys on alhainen. Nämä ominaisuudet ovat monien sen sovellusten perusta. Samankaltaisia sovelluksia on olemassa magnesiumstearaatille.
Kalsiumstearaattia käytetään juoksevana aineena ja pinnan hoitoaineena joissakin makeisissa, kuten Smartiesissa, leukaluuissa ja Spreesissä. Se on vedenpitävä aine kankaille. Voiteluaine lyijykynissä ja väriliiduissa. Voiteluaine langanvalmistuksen kuivavetomenetelmässä
Kalsiumsulfaatti (CAS 7778-18-9)
Kalsiumsulfaatti (CAS 7778-18-9)
Kalsiumsulfaatti (tai kalsiumsulfaatti) on epäorgaaninen yhdiste, jolla on kaava CaSO4 ja vastaavat hydraatit. γ-anhydriitin muodossa (vedetön muoto) sitä käytetään kuivausaineena. Yksi tietty hydraatti tunnetaan paremmin Pariisin kipsinä, ja toinen esiintyy luonnossa mineraalikipsinä. Sillä on monia käyttötarkoituksia teollisuudessa. Kaikki muodot ovat valkoisia kiinteitä aineita, jotka liukenevat huonosti veteen. Kalsiumsulfaatti aiheuttaa pysyvää kovuutta vedessä.
Kamferi (CAS 21368-68-3)
Kamferi (CAS 21368-68-3)
Kamferi on orgaanista, terpeeneihin kuuluvaa vahamaista, huoneenlämmössä kiinteää, väritöntä tai valkoista kiteistä ainetta, jolla on voimakkaan läpitunkeva, pistävän hyväntuoksuinen haju. Kamferia saadaan luonnosta Aasiassa, erityisesti Borneossa ja Taiwanissa, kasvavasta kamferipuusta (Cinnamomum camphora) ja muista laakerikasveihin kuuluvista puista. Sitä voidaan myös valmistaa synteettisesti tärpättiöljystä. Kamferia käytetään muun muassa hajusteena, ruoan valmistuksessa, palsamointinesteenä, uskonnollisissa juhlissa ja myös lääkinnässä. Yhdistettä esiintyy kasveissa ja kukkien tuoksuissa sekä semiokemikaalina eliöiden viestinnässä.
Karboksimetyyliselluloosa (CAS 9000-11-7)
Karboksimetyyliselluloosa (CAS 9000-11-7)
Karboksimetyyliselluloosa eli CMC on puolisynteettinen polymeerin ja selluloosan johdannainen. Rakenteeltaan se eroaa selluloosasta siten, että osa selluloosamolekyylin hydroksyyliryhmistä on korvautunut karboksimetyyliryhmillä. Tuote myydään usein natriumsuolanaan natriumkarboksimetyyliselluloosana. Karboksimetyyliselluloosaa käytetään monissa sovelluksissa stabilointi- ja täyteaineena.
Karnaubavaha (CAS 8015-86-9)
Karnaubavaha (CAS 8015-86-9)
Karnaubavaha esiintyy vaaleanruskeasta vaaleankeltaiseen jauheena, hiutaleina tai epäsäännöllisenä kovan, hauraan vahan kokkareena. Sillä on tyypillinen mieto tuoksu eikä käytännössä makua. Se on vapaa eltaantumisesta. Eri tyyppejä ja laatuja on saatavana kaupallisesti.
Aina kun halutaan kovaa, kiillotettua vahaa, esim. autovahoissa, lattiavahaemulsioissa, korkealaatuisissa kengänkiillotusaineissa, paperiteollisuudessa (erityisesti hiilipaperien valmistukseen). Pehmittimenä hammasjäljennösyhdisteissä. Nostaa muiden vahojen sulamispistettä; käytetään usein yhdessä kandelillavahan kanssa. Alhaisemmassa lämpötilassa sulavan vahan läsnäoloa pidetään väärennöksenä. Puhdistettua ja valkaistua karnaubavahaa käytetään kosmeettisissa materiaaleissa, kuten karvanpoistoaineissa ja deodoranttipuikoissa. Apteekissa tabletin päällystämisen viimeinen vaihe. Karnaubavahan aiheuttama ihon herkistyminen tai ärsytys näyttää harvinaiselta.
Käyttää karnaubavahaa käytetään kosmeettisten valmisteiden kiinteyttämiseen ja teksturointiin, ja niiden koostumus on vähemmän nestemäinen. Karnaubavaha muodostaa myös suojaavan kerroksen ihon pinnalle. Sillä on korkein sulamispiste luonnollisista kasvivahoista, eikä se yleensä aiheuta allergisia reaktioita. Tämä vaha saadaan brasilialaisen vahapalmun lehdistä ja lehtisilmuista.
Käyttötarkoitukset Carnauba Wax on yleiskäyttöinen elintarvikelisäaine, joka on kova ja hauras vaha. sitä saadaan brasilialaisen vahapalmun copernicia ceriferan lehtisilmuista ja lehdistä. se on kovin tunnettu vaha, ja sitä käytetään karamellilasituksessa.