Sinkkilaktaatti (CAS 103404-76-8)
Info Toimialat: Lääketeollisuus, Elintarviketeollisuus, Rehuteollisuus CAS-numero: 103404-76-8 WE-numero: 240-178-9 Kemiallinen kaava: C6H10ZnO6 Molekyylimassa: 243,49 g / mol Tullitariffikoodi: 29181100 Muut …
Sinkkinitraattiheksahydraatti (CAS 10196-18-6)
Sinkkinitraattiheksahydraatti (CAS 10196-18-6)
Sinkkinitraatti Heksahydraatti on vesiliukoinen, kiteinen sinkkilähde, joka soveltuu nitraattien kanssa yhteensopivaan ja matalampaan (happamaan) pH -arvoon. Nitraattiyhdisteet liukenevat yleensä veteen. Nitraattimateriaalit ovat myös hapettimia. Kun hiilivetyihin sekoitetaan, nitraattiyhdisteet voivat muodostaa syttyvän seoksen. Nitraatit ovat erinomaisia lähtöaineita erittäin puhtaiden yhdisteiden ja tiettyjen katalyytti- ja nanomittakaavaisten (nanohiukkaset ja -jauheet) materiaalien valmistukseen. Kaikki metalliset nitraatit ovat tietyn metallikationin ja nitraattianionin epäorgaanisia suoloja. Nitraattianioni on yksiarvoinen (-1 varaus) polyatominen ioni, joka koostuu yhdestä typpiatomista, joka on ionisesti sitoutunut kolmeen happiatomiin (symboli: NO3), jolloin kaavan kokonaispaino on 62,05.
Sinkkioksidi (CAS 1314-13-2)
Sinkkioksidi (CAS 1314-13-2)
Sinkkioksidi on epäorgaaninen yhdiste, jonka kaava on ZnO. ZnO on valkoinen jauhe, joka ei liukene veteen. Sitä käytetään lisäaineena lukuisissa materiaaleissa ja tuotteissa, mukaan lukien kosmetiikka, ravintolisät, kumit, muovit, keramiikka, lasi, sementti, voiteluaineet, maalit, voiteet, liimat, tiivisteet, pigmentit, elintarvikkeet, akut, ferriitit, palonestoaineet ja ensiksi. – apunauhat. Vaikka sinkkioksidia esiintyy luonnossa mineraalina, suurin osa sinkkioksidista tuotetaan synteettisesti.
ZnO on II-VI-puolijohderyhmän laajakaistainen puolijohde. Puolijohteen natiivi doping happivaansseista tai sinkkiväliaineista johtuen on n-tyyppistä. Muita edullisia ominaisuuksia ovat hyvä läpinäkyvyys, suuri elektronien liikkuvuus, leveä kaistaväli ja voimakas huoneenlämpötilainen luminesenssi. Nämä ominaisuudet tekevät ZnO:sta arvokasta moniin uusiin sovelluksiin: läpinäkyviin elektrodiin nestekidenäyttöissä, energiaa säästäviin tai lämpöä suojaaviin ikkunoihin ja elektroniikkaan ohutkalvotransistoreina ja valodiodeina.
Sinkkiseleniitti (CAS 13597-46-1)
Sinkkiseleniitti (CAS 13597-46-1)
Sinkkiselenidi (ZnSe) on vaaleankeltainen, kiinteä yhdiste, joka sisältää sinkkiä (Zn) ja seleeniä (Se). Se on sisäinen puolijohde, jonka kaistaväli on noin 2,70 eV 25 °C:ssa (77 °F). ZnSe esiintyy harvoin luonnossa, ja sitä löytyy mineraalista, joka on nimetty Hans Stillen mukaan nimeltä “stilleite”.
Sinkkisulfaattiheptahydraatti (CAS 7446-20-0)
Sinkkisulfaattiheptahydraatti (CAS 7446-20-0)
Sinkkisulfaatti on epäorgaaninen yhdiste. Sitä käytetään ravintolisänä sinkin puutteen hoitoon ja riskin ehkäisyyn. Liiallisen lisäravinteen sivuvaikutuksia voivat olla vatsakipu, oksentelu, päänsärky ja väsymys.
Yleisin muoto sisältää heptahydraattina kiteytysveden, jonka kaava on ZnSO4•7H2O. Se tunnettiin historiallisesti “valkoisena vitriolina”. Sinkkisulfaatti ja sen hydraatit ovat värittömiä kiinteitä aineita.
Sinkkisulfaattimonohydraatti (CAS 7446-19-7)
Sinkkisulfaattimonohydraatti (CAS 7446-19-7)
Sinkkisulfaatti eli rikkihapon sinkkisuola on väritön ja veteen liukeneva kemiallinen yhdiste, jonka kaava on ZnSO4. Sitä käytetään elektrolyyttinä sinkkipäällystämisessä, nahkan säilöntäaineena, lannoitteissa ja muissa maataloustuotteissa. Lääketieteessä sitä käytetään adstringenttina eli se kuivaa ihoa. Se on myrkyllistä vesieliöille.
Sitruunahappo (CAS 77-92-9)
Sitruunahappo (IUPAC-nimi 2-hydroksipropaani-1,2,3-trikarboksyylihappo) eristettiin sitruunasta. Se on osa sitruunahapposykliä (sitraattisykli) ihmiskehon keskeisessä aineenvaihdunnassa (sykli alkaa sitruunahapon muodostumisesta).
Sitruunahappoa löytyy myös ihmiskehosta.
Sitruunahappo on karboksyylihappo.
Käytetään antikoagulanttina. Euroopan unionissa käytetyn E-numeron (ravintolisämerkin) mukaan sitruunahapolle annetaan tunnus E330.
CAS: 77-92-9
Sitruunahappomonohydraatti (CAS 5949-29-1)
Sitruunahappomonohydraatti (CAS 5949-29-1)
Sitruunahappomonohydraatti on trikarboksyylihappo, jota esiintyy sitrushedelmissä. Sitruunahappoa käytetään apuaineena farmaseuttisissa valmisteissa antioksidanttisten ominaisuuksiensa vuoksi. Se ylläpitää aktiivisten ainesosien vakautta ja sitä käytetään säilöntäaineena. Sitä käytetään myös happaman aineen avulla pH: n säätämiseen ja se toimii antikoagulanttina kelatoimalla kalsium veressä.
Soijalesitiini (CAS 8002-43-5)
Soijalesitiini (CAS 8002-43-5)
Elintarvikelaatuista lesitiiniä saadaan soijapavuista ja muista kasvilähteistä. Se on asetoniin liukenemattomien fosfatidien monimutkainen seos, joka koostuu pääasiassa fosfatidyylikoliinista, fosfatidyylietanoliamiinista ja fosfatidyyli-inositolista yhdistettynä useisiin määriin muita aineita, kuten triglyseridejä, rasvahappoja ja hiilihydraatteja. Jalostetut lesitiinilaadut voivat sisältää mitä tahansa näistä komponenteista vaihtelevissa suhteissa ja yhdistelmissä käytetyn fraktiointityypin mukaan. Öljyttömässä muodossaan triglyseridien ja rasvahappojen valtaosa poistetaan ja tuote sisältää 90 % tai enemmän fosfatideja, jotka edustavat koko fosfatidikompleksin koko tai tiettyjä fraktioita. Sekä luonnollisten että jalostettujen lesitiinin laatujen konsistenssi voi vaihdella muovista nestemäiseen riippuen vapaiden rasvahappojen ja öljyjen pitoisuudesta sekä muiden laimennusaineiden läsnäolosta tai puuttumisesta. Sen väri vaihtelee vaaleankeltaisesta ruskeaan riippuen lähteestä, satovaihteluista ja siitä, onko se valkaistu vai valkaisematon. Se on hajuton tai sillä on ominainen, lievästi pähkinämäinen tuoksu ja mieto maku. Syötävät laimentimet, kuten kaakaovoi ja kasviöljyt, korvaavat usein soijaöljyä toiminnallisten ja makuominaisuuksien parantamiseksi. Lesitiini liukenee vain osittain veteen, mutta hydratoituu helposti muodostaen emulsioita. Öljyttömät fosfatidit liukenevat rasvahappoihin, mutta ovat käytännössä liukenemattomia rasvaöljyihin. Kun kaikki fosfatidifraktiot ovat läsnä, lesitiini liukenee osittain alkoholiin ja käytännössä liukenematon asetoniin.
Soijaöljy
Soijaöljy
Soijaöljy on soijapavuista (Soya hispida) puristettu ruokaöljy. Se on maailman toiseksi käytetyin kasviöljy, jota suositaan etenkin Aasiassa ja Amerikassa.
Soijaöljyssä on runsaasti linolihappoa.
Soijaöljyn valmistuksen sivutuotteena saadaan soijaproteiinia (soijarouhetta), jota käytetään jauhelihan korvikkeena ja etenkin eläinten reuhuna sekä soijalesitiiniä, jota elintarviketeollisuus käyttää hapettumisenestoaineena ja emulgointiaineena.
Sorbiinihappo (CAS 110-44-1)
Sorbiinihappo (CAS 110-44-1)
Sorbiinihappo (acidum sorbicum) tunnetaan myös E-koodinimellä E200. Yleinen kosteudensäilyttäjä, sekä säilöntäaine, joka erotetaan pihlajanmarjoista, tai valmistetaan kemiallisesti. Sorbiinihappoa käytetään peräsuolen kautta annosteltuna helpottamaan kovan ulosteen pehmittymistä. (Esim. Microlax) Yleisesti happoa käytetään myös kosmetiikassa.
Toiset ihmiset saavat sorbiinihaposta allergisia reaktioita, kuten nokkosihottumaa, nuhaa, sekä astmaattisia reaktioita.
Sorbilot 70% (CAS 68425-17-2)
Sorbilot 70% (CAS 68425-17-2)
Sorbitoli on heksahydrinen alkoholi, jota esiintyy pieninä määrinä hedelmissä. Kaupallinen tuote saadaan hydraamalla dekstroosi. Sorbitolia käytetään kosmetiikassa, hammastahnassa, tupakassa, lääkkeissä jne. Sorbitol 70% Type NC on kiteytymätön vesiliuos.
Tuotetta käytetään perusainesosana, makeutusaineena ja kosteuttavana aineena kosmetiikassa ja lääkkeissä mm. tabletit/pillerit, hammastahnat, yskänlääkkeet tai suuvedet. Myös elintarviketeollisuudessa tuotetta käytetään ja listataan elintarvikelisäaineeksi numerolla E 420. Glyseriinin vaihtoehtona Sorbitolia voidaan käyttää erilaisissa teknisissä sovelluksissa, kuten tekstiilien apuaineissa ja polyuretaaneissa.
Sorbitoli 70% (CAS 68425-17-2)
Muut nimet: Sorbitoli, D-glusitoli, D-sorbitoli
Sorbitoli (D-glusitoli, D-sorbitoli) on sokerialkoholi, jota käytetään makeutusaineena mm. purukumeissa, pastilleissa ja lääkkeissä. Sitä valmistetaan glukoosista. Valmistusprosessissa glukoosi hydrataan, jolloin molekyylin aldehydiryhmä vaihtuu hydroksyyliryhmäksi.
Sorbitolia esiintyy myös luonnossa luumarjoissa. Sorbitoli ei imeydy täysin ruoansulatuskanavassa, joten se voi aiheuttaa suuremmissa määrin nautittuna laksatiivisia oireita.
Steariinihappo (CAS 67701-03-5)
Steariinihappo (CAS 67701-03-5)
Steariinihappo on tyydyttynyt pitkäketjuinen rasvahappo, joka on huoneenlämmössä (20 °C) olomuodoltaan kiinteää, valkoisia kiteitä tai jauhetta, jolla on tunnusomainen haju. Sen kemiallinen kaava on C18H36O2 ja rakennekaava CH3(CH2)16COOH. Steariinihaposta käytetään myös nimityksiä 1-heptadekaanikarboksyylihappo ja setyylietikkahappo. Steariinihapon nimi johtuu kreikan sanasta στέαρ “stéar”, mikä merkitsee talia.
Steariinihapon moolimassa on 284,5 g/mol, sulamispiste 68,8 °C[1], kiehumispiste 376 °C (hajoaa), suhteellinen tiheys 0,94–0,83 g/cm3 (vesi = 1,0 g/cm3), leimahduspiste 196 °C, itsesyttymislämpötila 395 °C ja CAS-numero 57-11-4. Steariinihappo ei liukene veteen.
Steariinihappo on tyydyttyneistä rasvahapoista yleisin palmitiinihapon jälkeen. Rasvoissa se esiintyy muiden rasvahappojen tavoin glyserolin kanssa esteröityneenä.
Styreeni (CAS 100-42-5)
Styreeni (CAS 100-42-5)
Styreeni (kemiallinen kaava C8H8 ja rakennekaava C6H5CH=CH2) on orgaaninen yhdiste, joka on aromaattinen hiilivety. Huoneenlämmössä ja -paineessa styreeni on nestemäistä. Styreeni on väritöntä, öljymäistä, terveydelle haitallista,
Sulfonihappo (CAS 5329-14-6)
Sulfonihappo (CAS 5329-14-6)
Sulfonihappo on pysymätön happo, jonka kaava on H-S(=O)2-OH. Sulfonihappo muuttuu nopeasti toiseksi tautomeerikseen, pysyväksi rikkihapokkeeksi HO-S(=O)-OH. Sulfonihapon orgaaniset johdokset, joissa rikin vetyatomi on korvautunut orgaanisella ryhmällä R, ovat pysyviä. Orgaanisten sulfonihappojen yleinen kaava on R-S(=O)2-OH. Termiä sulfonaatti käytetään sulfonihapon estereistä, R-S(=O)2-OR ja ioneista, joiden yleinen rakenne on R-S(=O)2-O−, missä R on jokin orgaaninen ryhmä.
Suolahappo 33%, 37% (CAS 7647-01-0)
Suolahappo 33%, 37% (CAS 7647-01-0)
Suolahappo, vetykloridihappo eli kloorivetyhappo on vahvasti hapan liuos, joka syntyy vetykloridin eli kloorivedyn (HCl) liuetessa veteen. Vahvana happona vetykloridi protolysoituu vedessä lähes täydellisesti kloridi-ioneiksi (Cl-), ja suolahapossa veteen liuenneina onkin pääasiassa kloridi- ja oksoniumioneja (H3O+). Vaikka liuos näin ollen ei juuri sisälläkään HCl-molekyylejä sellaisenaan, käytetään myös sille usein merkintää HCl. Erotukseksi kaasumaisesta vetykloridista käytetään suolahaposta joskus myös nimitystä hydroniumkloridi.
Suolahappo on väritön neste, jolla on tunnusomainen pistävä haju. Se on vahva happo, ja väkevänä liuoksena se syövyttää ihoa. Se on tärkeänä aineksena ihmisen ja useimpien eläinten mahanesteessä. Ellei sitä säilytetä kovassa paineessa tai jäähdytetä, se kaasuuntuu, ellei liuoksessa ole vähintään noin 60 % vettä.
Suolahappo on tärkeä teollisuuskemikaali. Sitä käytetään muun muassa polyvinyylikloridin (PVC-muovin) valmistukseen ja nahkojen prosessointiin. Elintarviketeollisuudessa sitä käytetään lisäaineena sekä gelatiinin tuotantoon. Rehun säilöntään käytettävä AIV-liuos on suolahapon ja rikkihapon seos. Kotitaloudessa suolahappoa käytetään laimeana liuoksena kattilakiven poistoon.
Suolahapon keksi alkemisti Jabir ibn Hayyan noin vuonna 800. Sitä on nimitetty myös ‘suolan hengeksi, koska Basilius Valentinus valmisti 1400-luvulla sitä vuorisuolasta ja “vihreästä vihrtillistä” (rauta(II)sulfaatista ja koska Johann Rudolph Glauber 1600-luvulla valmisti sitä vuorisuolasta ja rikkihaposta. Vapaan suolahapon kuvaili ensimmäisenä muodollisesti 1500-luvulla Andreas Libavius. Myöhemmin sitä käyttivät tieteellisissä tutkimuksissaan muun muassa kemistit Glauber, Priestley ja Davy.
Sytytysneste MasterChem
BBQ-sytytysneste sopii grillihiilien, nuotion sekä . Pakkauskoko 1 litra.
Talkki (CAS 14807-96-6)
Talkki (CAS 14807-96-6)
Talkki (Mg3Si4O10(OH)2) on kidejärjestelmältään monokliininen mineraali. Kiteet ovat suomuisia ja muistuttavat hyvinkin paljon kiilteitä. Mineraalia esiintyy tiiviinä tai suomuisina massoina.
Väriltään talkki on vaaleanvihreää, kellanvihreää tai valkoista. Viiru on valkoinen. Talkilla on rasvakiilto, mutta lohjenneilla pinnoilla helmiäiskiilto. Talkki on hydrofobinen ja oleofiilinen, eli se hylkii vettä ja absorboi öljyjä.
Tärpätti (CAS 9005-90-7)
Tärpätti (mäntyöljytärpätti, pineenitärpätti) on väritön tai kellertävä, haihtuva ja tulenarka neste, jota saadaan havupuiden pihkasta. Selluloosateollisuuden sivutuotteena syntyy raakatärpättiä, joka on C10H16-terpeeni-isomeerien seos.
Teepuuöljy
Teepuuöljy
Teepuuöljy on kellertävää vihreän sävyistä voimakkaan tuoksuista eteeristä öljyä. Öljyllä väitetään olevan myönteisiä kosmeettisia ja lääketieteellisiä vaikutuksia (mm. antiseptinen ja sienien kasvua estävä vaikutus).
Tekninen alkoholi
Tekninen (denaturoitu) alkoholi MasterChem sopii sekä polttoaineena alkoholilamppuille että grillausvalolle sekä erilaisten pintojen puhdistamiseen rasvasta ja öljystä. Käytä suojakäsineitä, naamioita ja vaatteita, kun käytät henkilökohtaista suojaa.
Varoitus! Tekninen henki MasterChem ei sovellu juomiseen!
Teollinen Nitro Lacquer Universal
Määritelmä ja sovelluskenttä
NITRO LACQUER UNIVERSAL on kirkas pinnoite, joka suojaa ja koristaa huonekaluja ja sisätiloja (massiivisia ja viiluja), jotka eivät ole alttiina merkittäville mekaanisille ja kemiallisille vaikutuksille. Voidaan käyttää kuten pohja- ja viimeistelypinnoitetta.
Tämä tuote perustuu nitroselluloosaan, alkydihartseihin ja orgaanisiin liuottimiin, lisäämällä varoja jauhamiseen ja muihin erityisiin lisäaineisiin.
Teollinen polyuretaanilakka Universal
Kaksikomponenttinen polyuretaanipohjainen pinnoite
TARKOITUS
• Sitä käytetään pohjamaalina ja pintamaalina maalin suojausjärjestelmässä:
• – viilutetut huonekalut
• – massiiviset huonekalut
• – tuolit ja lyhyttavara
• Sitä käytetään viimeistely- tai yleislakana eli pohjamaalina ja viimeistelykerroksena välihiontaan.